maanantai 27. toukokuuta 2013

Because we can!

Huhhuh! Eilen viimeinkin oli se kauan odotettu Bon Jovin keikka, ja kyl mahtu päivään tapahtumia koko rahan eestä! Aamulla kuuden aikoihin lähdin matkaan Helsingistä Heidin kanssa kohti Tamperetta ja Ratinan Stadionia. Jonotus on aina ollu mun mielestä jo puolet koko keikoilla käymisen ilosta, ja niin oli tälläki kertaa. Tosin, jonotus menetti vähän hohtoaa miljoonan fast track/fan club -kategorian takia, koska ne pääs alueelle ennen meitä. Pikkukikkoja. Sain taas paljon uusia kavereita ja erityispropsit kaimalle, olit ihana. 

Lämpöä riitti vaikka muille jakaa, ja sehän sopi mulle. Onneks olin uskaltautunu laittamaa vaatteet, jotka suunnittelin, koska en olis varmaan selvinny yhtään lämpimämmissä kamoissa.

Caution, Slippery When Wet!

Ja meijän parivaljakko, Heidiltä tämä kuva.

Oon ehkä ihan hirvee, kun sanon näin, mut keikka oli pieni pettymys. Vähän turhan pakotetulta pepsodent-hymyltä se maistu joissain kohdissa, vaikka mukana oli ihan törkeen loistavia hetkiäki. Vähän pilas myös se, etten käytännössä nähny lavalle tai screeneille ollenkaa. No, bileet pystyyn silti!

Keikan jälkeen lähettiin sitte väkijoukon mukana poispäin stadionilta, ja kukas se siinä, lämppärinä ollu Jonne Aaron, umpikännissä. Olihan siltä pakko mennä pyytämää kuvaa, ihan vaan koska nauratti sen kunto. Vastaus kysymykseen että saako sun kanssa kuvaa kuulu näin: "No tottakaaai tollasis vaatteissa kuvan saa mun kans, oot tollanen melkone Jovi-tyttö"


Nauran tälle kuvalle vielä varmaan viikon päästäki, ollaan molemmat vaa niin pulsun näkösiä :D

Ja hei, mikä parasta, keikän jälkeen lähettiin junalla kohti Helsinkiä, josta porukat oli tulossa autolla hakemaan mua. Toi juna oli siis ainoa mikä meni minnekkään enää tohon aikaan, ja porukat sano etteivät jaksa ajaa Tampereelle asti. No, miten kävikää, juna hajos ja vaihettiin toiseen, reilu tunti aikataulusta jäljessä. Lopulta olin kotona nukkumassa viiden maissa, tasan 24 tuntia siitä kun olin aamulla heränny.

Sinänsä öinen junahässäkkä olis ollu ihan huvittava, jos aamulla ei olis täytyny kaheksalta nousta terveystiedon kokeeseen. Yllättävän hyvin se meni, kun mulla oli puolen litran termospullokahvit mukana. Nyt oon ollu liian ylikierroksilla, että saisin nukutuksi päikkäreitä, joten tänään varmaan oon aikaseen menossa nukkumaa...

Nyt sitte vielä tähän oma kohokohta koko keikalta, en olis ees uskonu että ne soittaa tätä kun ei oo hirveesti muualla soittanu. Jotenki oon aina samaistunu tähän biisiin ja siitä on tullu mulle tosi tärkee. Ku kuulin tän alkavan, oli tosi lähellä ettei menny taju, ja henki salpaantu kokonaa. Illan paras hetki!
Huom, tää ei oo mun kuvaama.

3 kommenttia:

  1. Ei suotta kivat noi sun vaatteet! :) Olin itekki keikalla ja näin sut btw, meinasin tulla sanoo että blogis on ihana mutten sitte kehannu :D Ite olin fanclubin kautta ja tosi monet kyllä ihmetteli sitä, että miten jotkut pääsee eka sinne. (Ei sen puoleen, jonotettiin kyllä yön yli kadulla siskon kanssa..) Ite tykkäsin tosi paljon keikasta, vaikka Jomppa-paran ääni ei oikein kestänykkää kaikkia niitä biisejä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi oisit ihmeessä tullu!! Olis ollu tosi kiva nähä sut kun aina sulta tulee niin ihania kommentteja! Ja tosiaan en miekää meinaa että keikka olis huono ollu, ei vaan parhaita missä oon ollu.

      Poista
    2. Niinno eipä mulla paljoo oo mihin verrata, kun tämä oli oikeestaan ensimmäinen "kunnon" keikka :D Pitää sitten ens kerran tulla sanomaan, jos jossain sattuu näkemään :p

      Poista