Nyt kuitenki luvassa hyvin sekava ja kaikki tunteet ja tapahtumat sisältävä kiinniottopostaus.
Ihan ekaks haluun kertoo et rakastan aamuja! Mikää ei oo ihanampaa ku herätä aikasin, keittää kahvit, juoda ne sängyssä samalla kun meikkaa ja kuuntelee musaa. Varsinki jos on kylmä talviaamu, on ihanaa palata kahvikuppi kädessä takasin peiton alle ja rauhassa meikkailla ja välissä vaan lagaa ja ehkä fiilistellä musaa.
Monesti sanotaa että on joko aamu- tai iltaihminen, ni mä oon kyllä vähän molempia. Rakastan valvoa pitkään, ja rakastan myös aamuja. Ongelma on se nukkuminen. Tarvisin enemmän unta, mut en vaan yksinkertasesti tykkää siitä. Mulla olis niin paljon parempaaki tekemistä ku maata jossain horroksessa puolet mun elämästä. Gonna live while I'm alive, I'll sleep when I'm dead.
Ainut huono tossa nukkumisjutussa on se, että oon koulussa aina ihan yliväsyny, mutta ei se haittaa, menee ne ussan tunnit näinki:
Ja pakko riehua täälläkin, että sain vihdoinki kauan himoitsemani valkoset buutsit, kiitos Miisan. Oon ettiny liian pitkää, ja tunnen itteni nyt paljo paremmaks rokkariks koska noi on vaa niin unelmakengät. Älkää kysykö.
Sitte taas ihan vaan tuli mieleen, että leikkelin tossa yks päivä mun hiuksia tuolta ihan ylhäältä vähän lyhyemmiks, jotta pysyisivät pystyssä. Aattelin vielä leikata etuhiukset lyhyiks silleen tohon eteen, mutten oo vielä uskaltanu. Ajattelin pitää ylhäältä lyhyet, mutta kasvattaa mun puolipitkät täyteen mittaan, niin noi latvat ei näyttäis niin ohuilta. Ja alla kuvaa siitä kun hiukset on PARHAIMMILLAAN, ees vähän tuuheilta näyttävät tässä. Kun vaan olisivat useemmin.
No sitte ehkä viikon kohokohta: karkasin kotoa. Tytti oli yötä ja lähettiin yöllä ulos chillailemaa. Ja kukaa ei nyt sano että laimeeta, koska en oo ikinä ennen karannu. Oon ollu aina niin kiltti pikkutyttö =) Ja okei, jotkut ei ehkä laske tota karkaamiseks, mutta oli vapauttavaa silti.
Ennen sitä kuitenki oli tunnelman nostatusta ja katottiin kaikki parhaat kasari musavideot läpi ja lakattiin kynsiä ja tupeerattiin hiuksia.
 |
| Huomaa taustalla Living on a Prayer. |
Kahdelta yöllä lähettiin sitte ulos, ja Miisa odotteli meitä ja mentiin porukalla Kalalammen laiturille vesipiippuilemaa, kuuntelemaa musaa, ja tajuamaa, ettei oo enää kesä.
 |
| Hehkeenä ja näin mutta ainoa julkasukelponen kuva siltä reissulta. |
Reissun paras hetki oli kun kuunneltii W.A.S.P.in Forever free ja ku kertosäe pamahti päälle, tuli tuulenpuuska. Olin vapaa. "I ride the wind forever free". Voisin jopa tatuoida ton johonki. Mutta joo kuunnelkaa kappale niin tajuatte ehkä tän mun tunteen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti